Matka pohjoiseen 1: Hangosta Utsjoelle

  Olemme vuosien mittaan kierrelleet autolla Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Norjassa lukuisia kertoja.
Nyt on muutama vuosi jäänyt väliin, joten oli taas aika suunnata kohti pohjoista.

Matkasuunnitelmana oli, että ajamme itäpuolta ylös, kiertelemme, katselemme ja kuvaamme Norjan pohjoisosassa kolme päivää ja palaamme alaspäin lännen puolelta.

Matkan aikana oli molemmilla kamera aina valmiina, joten kuvamateriaalia kertyi paljon.
Tuon runsaan kuvamäärän takia teen matkastamme neljä juttua, tässä ensimmäinen.

Lähdimme matkaan Hangosta sunnuntaiaamuna 18.8 kello 5.30.
Alkumatkasta saimme ihailla auringon nousua, liikennettä ei juuri ollut.
Ensimmäisen päivän suunniteltu ajomatka oli noin 900 km, päämääränä Kuusamo.
Pidimme taukoja parin tunnin välein, muuten emme juuri pääteiltä poikenneet.

Keskipäivän aikaan olimme jo Kuopion korkeudella.

Tiet olivat suoria ja sää oli kaunis.
Matkan edetessä maasto muuttui kumpuilevammaksi.
Nämä, kuten juttujen muutkin tiekuvat on otettu liikkuvasta autosta apumiehen puolelta. 

Suomussalmella pysähdyimme, kuten jokaisella ohikulkumatkallamme olemme pysähtyneet katsomaan "Hiljainen Kansa " teosta.
   Ensimmäinen kuva on otettu maantien laidalta, tällaiselta teos näyttää ohiajavan autoilijan silmin.

Pysäköintipaikan vierellä on myös Niittykahvila, joka on kesäaikaan auki päivittäin.

Liikenne oli edelleen rauhallista.
Moottoripyöriä tuli pitkin matkaa vastaan, sillä Saariselällä oli päättynyt "Jänkhällä Jytisee" moottoripyörien kokoontumisajot.
Saavuimme Kuusamoon kello 18 jälkeen.

Seuraavana aamuna lähdimme jatkamaan matkaa.

Ilmoitustaulut tien varrella muistuttivat, että olimme poronhoitoalueella.

Tänä vuonna poroja näkyi mielestämme tavallista enemmän tiellä ja tien penkereillä.
Porot ovat ilmeisesti hyvin tottuneet liikenteeseen, autot väistivät poroja, eikä päinvastoin.

Kuusamon ja Kemijärven välillä ylitimme napapiirin, täällä siitä on osoituksena vain vaatimaton merkki.

Myös tällainen liikennemerkki napapiiriltä löytyi.

Kemijärvi on Kuusamon tapaan tuttu kaupunki aikasemmilta matkoiltamme, joten teimme vain lyhyen pysähdyksen tankaten auton ja matkustajat.

Saavuimme Pelkosenniemelle, Kemijoki hallitsee maisemia.

Torilta löytyi kunnassa syntyneen kuuluisuuden patsas.

Tiet jatkuivat edelleen suorina ja poroja näkyi liikkumassa ja ruokailemassa.

Seuraava varsinainen pysähdyspaikka oli Saariselällä Kaunispään huippu.

Maisemat tunturin laelta ovat upeat, utuisuus teki näkymistä pehmeitä.

Alhaalta mökki- ja hotellialueelta tulee ilmeisesti useita reittejä ylös tunturin laelle.
Retkeilijöitä reppuineen oli liikkeellä jalan ja pyörillä.

Ivalon jälkeen oli kauniita vesialueita, suolampia ja kivikkoisia rantoja.
Ikävä kyllä alkoi sataa vettä, joten kauniiden maisemien kuvista tuli hieman synkkiä.

Alueelle tyypillisessä maisemassa tapasimme myös joukon poroja, kaikilla oli suuret, komeat sarvet.

Määränpäähämme Utsjoelle saavuimme kello 19 jälkeen.
Hotelli sijaitsi komealla paikalla.
Alapuolella virtasi Tenojoki ja pysäköintipaikan takaa nousi tunturikoivujen peittämä rinne.

Ensimmäisen kerran hotellin tietoja netistä katsoessani tuli vastaan kuva poroista rakennuksen seinustalla.
Ajettelin sen olevan tosi hyvä mainoskuva.
Seuraavana aamuna aamiaiselta tullessamme emme olleet uskoa silmiämme, sillä seinustalla makasi kymmenkunta poroa.
Kuvasimme niitä alapuolella olevalta tieltä.

Tämä kellokas oli ilmeisesti lauman johtaja, sarvet olivat komeat.

Kuvatessamme yksi ihminen tuli yllättäen esiin talon vastakkaisen kulman takaa.
Huomasimme, että porot olivat kuitenkin koko ajan varuillaan, sillä äkillinen lähestyminen sai osan laumasta nousemaan ylös.

Porot olivat kuitenkin samalla nukkumapaikallaan, kun noin tunnin kuluttua ajoimme ohi lähtiessämme päivän kierrokselle.

Kuvasin vielä auton sivuikkunasta tuon kellokkaan, joka oli asettanut päänsä hienosti kiven päälle.
Kuva on tämän jutun alussa.