tiistai 29. toukokuuta 2018

Merellä ja rannoilla nähtyä ja kuvattua

Lännestä Hankoon saapuvaa veneilijää vastaanottaa Suomen mantereen eteläisin paikka,
Ulkosatama ja Tulliniemen torni.
Merisään "Hanko Tulliniemi" tiedot tulevat täältä.


Tulliniemen Vapaasataman autokentät ovat meren suunnalta katsottuna tämän näköiset.


Suomen mantereen eteläisin paikka on Tulliniemen kärjessä.
Paikka on suosittu retkikohde jonne pääsee merkittyä luontopolkua pitkin.
Kuva on otettu laivaväylältä.


Hangon ulkosaaristoa



Haahkoja on ollut paljon, toivottavasti pesintä tänä vuonna onnistuu hyvin.


Viimeisiä vapaita naaraita (vapaata) jahdattiin oikein joukolla.



Kalliolla köllöttelyn jälkeen jumpataan lihakset uintikuntoon.


Ensimmäiset poikaset ovat kuoriutuneet.
Vesi on niin alhaalla, että rakkolevä on veden pinnalla.




Kuusi naarasta ja seitsemän poikasta.....


Naurulokit olivat pesillään hautomassa.


Tiiraparilla oli soidinrituaali meneillään.



Mustakurkku-uikulla on pesintä käynnissä, toivotaan sen onnistuvan.
Tämä pari oli ruokailemassa ja hoitamassa höyhenpeitettään.
Nämä olen kuvannut kaukaa, "pitkällä putkella", etten häiritse heidän touhujaan.



Valkoposkihanhia "laitumella"



Tavi




Merikotkaparin maisemapesä linjataulun päällä.
Kuvattu mereltä.
Lähes kaikilla kaupungin omistamilla etelän puolen saarilla on maihinnousukielto 1.4-20.6 välisenä aikana.



Sunnuntaina Hangossa oli markkinat, nekin piti kuvata, tietenkin mereltä.



Vesitorni ja kirkko tällaisesta kulmasta kuvattuna.


Etualalla olevan L-luokan aluksen kaltaiset veneet toimivat Rannikkotykistössä linnakkeiden yhteysaluksina.
Hangossakin näitä oli kaksi, Hästö-Busön ja Russarön linnakkeilla.


Kotikaupunkimme Hanko.



maanantai 21. toukokuuta 2018

Lauantai-iltana Täktomissa

Lähdimme kauniin lauantaipäivän iltana kuvaamaan Täktomin suunnalle.

Tuuli oli melko kova, joten rannalla ei ilman takkia tarjennut.
Lintuja oli kauempana luodoilla paljon ja yksi purjevenekin oli liikkeellä.



Ensimmäinen käyntikohteemme oli Vedagrundet.
Rannalla oleva kalavaja on "pakollinen" kuvauskohde täällä käydessä.


Monenlaisia komeita kiviä löytyy kalavajan ympäristöstä.




Rannan heinikko on vielä suurelta osaltaan ruskeaa viime kesän kasvustoa, mutta uusi vihreä alku oli jo näkyvissä.


Tuuli on tehnyt hietikkoon koristekuvioinnin.


Pehmeään hiekkaan oli jonkun ihmisen kulkureitti jäänyt selvästi näkyviin.


Vesi oli todella matalalla, hiekkarantaa riitti kauas.
Tämän hiekan ovat aallot raidoittaneet.


Vesi oli kirkasta ja matalassa rantavedessä näkyi sinne ajautunutta kasvustoa.


Hiekasta oli muotoutunut erilaisia pengermiä.


Märkä hiekka pakotti kokeilemaan kirjoittelua tähän luonnon liitutauluun.


Rannalta löytyi monenlaista kuvattavaa.
Kalasta oli jäänyt jäljelle vain ruoto.
Sieltä löytyi myös yksi haahkanmunan kuori, sisältö oli ilmeisesti päätynyt jonkun ravinnoksi.



Rannasta lähdettyämme näimme matkalla yhden rusakon ruokailemassa pellon reunalla.



Kävimme myös yhdellä suositulla kuvauskohteella Täktomissa.
Pakkohan meidäkin oli ikuistaa tämä kaunis kuja.
Keväisessä ilta-auringossa vaaleanvihreä lehdistö oli upean näköinen.



Samalla kohdalla kasvavilla tienvarren puilla on hieno syysväri, mutta kyllä tämä keväinen vihreyskin on kaunis.


Viimeiseksi poikkesimme vielä Kobbenille.
Tien päässä oleva kallioinen niemenkärki kylpi ilta-auringon valossa.


Kallion sivusta näkymä merelle oli lintuja lukuunottamatta hiljainen.


Rantaan johtavan puron reunat alkavat olla uuden kasvuston peitossa.



Rentukoita oli paljon parhaassa kukinnassaan, tosin näytti rannalla olevan jotain sinne kuulumatontakin.