Talvi ei vieläkään ole Hankoon tullut.
Olemme saaneet vain jatkuvaa vesisadetta ja myrskyisiä tuulia.
Viime sunnuntai oli poikkeus, sää oli vähätuulinen ja aurinkoinen.
Lähdimme kiertelemään Täktomin rannoille, katselemaan löytyisikö sieltä jotain kuvattavaa.
Suurimman osan ajasta vietimme Vedagrundetin rannalla, josta tämän jutun kuvat ovat.
Hiekkarannalla, varsinkin sen idän puoleisessa päässä oli myrskytuulien tuomaa levää ja simpukoita.
Kuvasimme simpukoita, niitä löytyi todella runsaasti, isoina kasoina ja yksittäin.
Simpukoiden seassa oli kilkkejä ja muutama pikkukalakin löytyi.
Rannalla kiinnitti huomiota lentelevät ötökät leväkasojen ympärillä.
Kotona seuraavaa kuvaa suurentaessani huomasin siinäkin paljon mustia pieneläimiä ja jopa yhden kukkakärpäsen.
Rannalla näimme myös västäräkin, sillä oli vain yksi jalka.
Se ei ollut varmaan lähtenyt ollenkaan muuttomatkalle.
Näiden leutojen säiden aikaan löytyy tälle hyönteisiä syövälle linnulle ruokaa levien joukossa olevista pieneläimistä.
Vesi oli melko korkealla, joten osa rannan kasvien juurista oli veden paljaaksi huuhtomia.
Piti taas käyttää tätä luonnon piirustustaulua.
Kirjoittamisessa ja sen kuvaamisessa piti vain olla nopea, tuo yläreunasta lähestyvä aalto pyyhki jo tekstin pois.
Pitkään jatkuneet tuulet olivat muodostaneet heinikon väleihin dyynimäisiä harjanteita.
Mennessämme hiekkarannan päässä oleville kallioille näimme saman västäräkin uudestaan.
Kallioiden vierellä oli myös yksi kyhmyjoutsenperhe ruokailemassa.
Poikasia oli kolme, mutta yhtä hätyytettiin pois, lieneekö ollut eri poikuetta.
Metsikön reunassa oleva penkki odotteli ihmisiä istumaan ja nauttimaan merelle avautuvasta maisemasta.
Maisemat näin talviaikaankin näyttivät kauniilta.
