Ystävänpäivän auringonnousua katsomassa

Eilen säätiedotuksia katsoessa näytti, että saisimme aurinkoisen ystävänpäivän sään.
Päätimme, että käymme kuvaamassa auringon nousua ja laskua.
Lähdimme läheiselle rannalle, Rajatien päähän noin kymmenen minuuttia ennen nousuaikaa.
Rantaan tullessa näkymä oli erikoisen punertava.
Tuli tunne, että luonnon väritys on ystävänpäivän kunniaksi noin hempeä.
Ensimmäinen kuva on etelän suuntaan, toinen länteen.

Auringon noususuunnassa taivas oli komean raidallinen.

Muutaman minuutin päästä Långörenin kärjen suunnassa näkyi pieni piste.

Nopeasti piste suureni ja koko itäinen taivas muuttui hehkuvan väriseksi.
  Tuntui, että taivaanrantaan ilmestyttyään aurinko nousi hyvin nopeasti, samalla taivaan väritys vaaleni.

Tässä vaiheessa etelän suunnaltakin punaisuus oli hävinnyt, väri oli paljon vaaleampi.

Meri on sula, mutta rannalla oli ohut lumikerros.
Rantahietikko oli jäässä ja kivien päällä ja kyljissä oli vielä jäätä muistona pakkaspäivistä.

Rannalla on kauniita matalakasvuisia mäntyjä, jotka nekin kylpivät aamuauringon valossa.

Käväisimme vielä Neljän Tuulen Tuvan kallioilla.
Taivaan vahvat värit olivat täältäkin katsoen hävinneet ja maisema oli muuttunut vaaleaksi.
Piti tietenkin kuvata kalliolla tukevasti seisovat pöydät ja istuimet.

Tarkoituksemme oli mennä kuvaamaan myös auringonlaskua, mutta rannat peittyivät sakeaan sumuun ja harmauteen, joten suunnitelma täytyi siirtää tuleviin päiviin.