sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Bengtskärin majakkasaarella


Olemme parina viime kesänä suunnitelleet käyntiä Bengtskärin majakkasaarella.
Viime tiistaina saimme vihdoinkin toteutettua tämän suunnitelman.

Lähdimme matkaan Itäsatamasta.
Istuimme ylhäällä kannella, joten aluksen lipun viereltä oli kauniit näkymät aurinkoiselle satama-alueelle. 



Kanssamatkustajia oli paljon, alus oli täynnä.
Tässä lähdetään ulos Itäsatamasta.



Tulliniemen Luotsiaseman torni ohitetaan.


Sää oli aivan upea.
Meri oli aivan tyyni, ulompana tuntui, että meri ja taivas olivat samaa sinisyyttä.
Aurinko paistoi ohuen pilviverhon takaa.



Lintuja näkyi pitkin matkaa.
Linjataulun päällä istui merikotka, jota lokki jostain syystä hätyytteli.



Hylje köllötteli luodolla.


Vihdoin horisontissa näkyi majakkasaari.


Monet tahtoivat tietenkin kuvata näkymän.


Lähestyessämme majakkaa alkoi näkyä myös saaren muut rakennukset.




Huomio kiinnittyi tuulipussiin, tällä saarella se varmaan harvemmin riippuu suoraan alaspäin.



Lähestymme rantaa ja majakka ikuistuu moniin kameroihin ja puhelimiin.


Aluksesta ulos astuessamme meidät toivotettiin tervetulleiksi saarelle.



Ensimmäiseksi saaren opas kertoi majakan historiasta ja siitä, mitä nähtävää saarella nyt on.


Me aloitimme kierroksemme majakkaa ympäröivästä pihapiiristä.

Maisemat olivat hienot, tällaiselta näytti pohjoisen suuntaan.


Tällainen on niemen kärki etelään päin, avointa merta silmänkantamattomiin.


Majakan edustan kallioon on moni vuosikymmenten aikana hakannut oman puumerkkinsä.



Erikoisin näkemämme oli tämä vuodelta 1941.
Kuvasta erottu selvästi lottapukuinen nainen, Suomen lippu ja ruusu.


Kallioilla oli muutama tällainen lammikko, majakka heijastui hienosti veteen.


Kasvillisuuttahan ei saarella paljon ole, mutta hiukan kukkivaa kuitenkin löytyi.



Pihapiirissä oli tällainen veistos, jalustassa kyltti, jossa oli ilmeisesti lahjoittajan nimi.



Lienevätkö nämä vauriot vielä sota-ajalta, vai hajoaako rakennus vain vanhuuttaan. 


Pihalla oli useita polkupyöriä, varmaan kyse on jostain saaristokierroksesta.


Kuljetuksia saareen tulee Hangon lisäksi muualtakin.


Saaren itäpäässä on tällaiset kiskot veneiden nostoa varten.


Uimaankin voi mennä.


Majakan ympäristön kierrettyämme aloimme tutustua itse rakennukseen.



Rakennuksen juurelta katsoen se on todella vaikuttavan näköinen.
Opas kertoi, että rakennusmateriaali on louhittu tältä saarelta.



Tornin huipulta on varmaan esteettömät näkymät kauaksi.


Rakennuksessa oli monennäköisiä ja -mallisia ikkunoita.
Ikkuna-aukoista näkee, kuinka paksuja seinät ovat.





Ylhäällä torniosan vieressä on tällainen parveke.



Nykyajan turvallisuus on tullut vanhaan rakennukseenkin.


Sisällä torniin johtaa kierreportaat.


Portaikon ikkunasyvennyksissä on näytillä vanhoja esineitä.


Toisessa kerroksessa on kappeli.




Seinällä on muistolaatat: Kaatuneita Bengtskäristä ja Bengtskärin taistelussa kaatuneet.



Kappelin vieressä on kahvio.
Sen yhteydessä on kaksi huonetta, jotka on kalustettu entisajan tyylillä ja sinne on kerätty vanhoja esineitä.







Kahvilan yhteydessä on myös postilaatikko.
Siihen jätettyyn postiin tulee majakan oma leima.


Alakerrasta löytyi vanha tykki ja nurkasta nuori sotilas sitä vartioimasta.



Tehdessämme lähtöä saaresta uusi opastettava ryhmä oli jo valmiina tutustumaan saareen.


Saunakin oli laitettu lämpiämään.


Paluumatkalle lähdimme saaren eteläpuolitse, joten kiersimme saaren lähes ympäri.



Vielä viimeiset kuvat majakasta.


Hankoa kohti tulimme Morgonlandetin eteläpuolitse.


Paluumatkallakin näimme yhden hylkeen lepäilemässä pienellä luodolla.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti